Jostain syystä luin siis Kesän ääniä. Siinä on herttainen Laura, joka ei saa lasta ja jolle tehdään sen vuoksi jokin pieni leikkaus. Leikkauksen vuoksi hän ei voi lähteä rakkaan miehensä kanssa lomalle Skotlantiin, vaan hän lähtee miehen sukulaisten luo täysihoitoon. Siellä täysihoidossa hän sitten heti lähtee viehättävän miehen kanssa retkelle, kiipeilee kallioilla, ui ja sukeltelee ja ottaa aurinkoa. Mitä sille leikkaushaavalle tapahtui? Miksi hän ei voinut lähteä Skotlantiin jos kerran on jo noin virkeä?
Kirja on luetun näköinen ja se on varmasti käännetty monille kielille. Olen muistaakseni pitänyt kovasti jostakin Pilcherin kirjasta, siksi minä kai tämänkin luin. Mutta siis eikö tosiaan ketään muuta ole koskaan häirinnyt havainto, että edellisenä päivänä sairaalasta päässyt toipilas hyppää mereen uimaan? Minullekin on tehty joskus leikkaus, enkä saanut edes suihkussa käydä moneen päivään. Voi olla, että nykyiset leikkaustekniikat ovat jo armollisempia, mutta alkuperäisteos on ilmestynyt kahdeksankymmentäluvulla.
Joskus uhkaa epätoivo nousta pintaan. Siis näinä hetkinä jolloin tajuaa, ettei sillä lopultakaan ole väliä miten kirja on kirjoitettu. Jotkin muut asiat ratkaisevat.
Tekstit
Niin tuttua! Minulta menee koko kirja pilalle tuollaisten takia. Takiaispallona takerrun epäjohdonmukaisuuksiin. Olen miettinyt, voisiko tosikkomaisesta lukutavasta päästä jotenkin eroon.
VastaaPoistaLuen parhaillaan Zadie Smithin Valkoisia hampaita. Heti alkusivuilla pillastuin lukiessani, miten mies katsoo kadulle ja näkee mm. pois heitettyjä nojatuoleja, pelihalleja ja "rasvaisia lusikoita". Mitä ihmeen lusikoita, tivasin mieheltä, joka googlasi ja totesi, että "greasy spoons" tarkoittaa jotakuinkin rähjäisiä kuppiloita. Nyt sitten syynään ohimot kireinä kaikkia vähänkin outoja lauseita ja mietin, onkohan kääntäjä mokannut taas. Se lukunautinnosta...
Niinpä..epäjohdonmukaisuudet ja kielikömmähdykset riipivät sielua täälläkin. Sugar, noista käännöskukkasista muistan erityisesti sen jossa jossa sankaritar hehkutti että "minua esitetään taas korkeaan virkaan". Pakkohan tuo oli tarkistaa alkuperäisestä ja se oli että "I'll be introduced to the societies again". Pikkuisen parempi käännös, jotten sanoisi...
VastaaPoistaM.o.t: Kirjoitetun täytyy olla totta, faktat on tärkeitä, fiktiosta tulee epäuskottavaa ja heikkoa jos se aliarvioi lukijaa näissä asioissa. Täytyy tuntea se, mistä kirjoittaa.
VastaaPoistaOlen lukenut yhden Pilcherin, toista en lue.
VastaaPoistaNo olipas tyly lausunto, Susu:-)
VastaaPoistaHirlii, noinhan minäkin olen ajatellut. Mutta Pilcherin suosio lyö kyllä vähän poskelle tätä jaloa näkemystä.
Hei kiellitaitoiset Sugar ja Reine, hauskoja esimerkkejä teillä:-)
Jotkin muut asiat vaikuttavat ratkaisevasti menestykseen.
VastaaPoistaHirlii,
VastaaPoistanoin se valitettavasti, mutta tilanne ei ole kuitenkaan toivoton.
Luen haikeana Writing -lehden haastatteluja englanniksi kirjoittavien kirjailijoiden hyvästä asemasta. Suomalaisten kirjailijoiden ei kannata lainkaan verrata menestystään angloamerikkalaisen maailman tai muiden suurten kielialueiden kirjailijoiden menestykseen.
P.D. James puhui tästä asiasta käydessään Suomessa joitakin vuosia sitten. Hän sanoi, että englantilainen keskitason kirjailija pystyy elättämään perheensä ja hankkimaan kunnon kodin kirjoittamisellaan. Hän tajusi pienen kielialueen kirjailijoiden vaikean aseman ja riippuvuuden apurahoista.
Suomalaiset kirjailijat ovat aikamoisia mesenaatteja uhratessaan aikaansa suomenkielisen kulttuurin hyväksi.
Lukijat voivat tietenkin tehdä paljon, jos haluavat. He voivat esimerkiksi pyytää kirjastoaan hankkimaan suomalaisten kirjailijoiden teoksia tilaamalla ne heti kun tietävät niiden ilmestyvän. He voivat ostaa kirjoja lahjaksi.
Mutta esimerkiksi kirpputoreilla näkee, mitä Suomi lukee: enimmäkseen erittäin heikkotasoista käännöskirjallisuutta.
Meidän on tietenkin välttämätöntä tutustua muiden kulttuurien kirjallisuuteen, jotta emme eläisi umpiossa, mutta olisi ihanteellista, jos suosisimme hyvää käännöskirjallisuutta.
Suomalaiset kääntäjät tekevät huolellista työtä ja kirjoittavat kaunista kieltä, jos heillä on siihen tarpeeksi aikaa.
Tykkään kyllä käännöskirjoista. Etsin valoisia lukukokemuksia ja kotimaisten joukosta niitä on ollut vaikea löytää, siksi varmaan aikoinaan ajauduin käännöskirjojen lukijaksi.
VastaaPoistaOlet Kirsti, kirjailijana lahjomaton ja lukijaasi luottava. Kiitos siitä, tässä maailmassa.
VastaaPoistaOlipas kauniisti sanottu. Kunpa olisinkin tuon kommentin veroinen. Pitää skarpata:-)
VastaaPoistaOlisitko pitänyt Simpukankerääjistä? Eikös se ole Pilcherin kynästä myös?
VastaaPoistaTerveisin se epätoivoinen dekkaristi tekstihautomostasi :)
:)
VastaaPoistaHei epätoivoinen dekkaristi! Onpa hauska nähdä täällä:-)
VastaaPoistaPitämäni kirja oli Syyskuu, mutta olen kai lukenut myös Simpukankerääjän, ainakin se kuulostaa tutulta.
Hei Kirsti!
VastaaPoistaVoisitko muuttaa otsikon kommenttilaatikkoosi? Nyt siinä lukee, että "Kerro mikä painaa!"
Mieleni on tehnyt usein kirjoittaa laatikkoon, mutta kun minua ei paina mikään! Olisin vain halunnut kommentoida.
No, se siitä. Nuo käännöskukkaset, joita tuolla ylempänä esitellään, ovat todella opettavaisia. Onkohan netissä laatikkoa, jonne niitä olisi koottu? Siitä voisi olla kääntäjille paljon apua.
Olen kirjoittanut joitakin tietokirjoja ja muutama on käännetty ruotsiksi. Erään kirjan käännöstä en ehtinyt tarkastaa ja kylläpä sinne jäikin ilahduttvia virkkeitä. Olin kirjoittanut "Ei saa laskea leikkiä", ja kääntäjä paukutteli: "Man får inte räkna lek." Arvaa naurattiko?
van Vaari
Van Vaari, nöyrin palvelijanne vaihtoi tekstin kommenttilaatikkoon. Onkohan noista käännöskukkasista koottu jokin kirja joskus? Hämärästi sellainen mielikuva olisi. Ne ovat kyllä usein hauskoja, kuten esimerkkisikin oivasti osoittaa:-)
VastaaPoistaNo jippii!
VastaaPoistaTässähän tuntee itsensä ihan vaikuttajayksilöksi, kun pystyy vaikuttamaan muutokseen ja vielä näin nopeasti. Kiitän ja kumarran. Nyt tuo otsikko sanoo täsmälleen mitä pitääkin.
Illan loppukevennykseksi pari poimintaa vanhoista oppikirjoista:
-Eräs taiteilija teki Aleksis Kivestä lyijykynäpiirroksen arkussa maatessaan.
-Kalevala-mitta on nelijalkainen trokee, jonka ensimmäinen jalka on painollinen, toinen painoton.
van Vaari
Otsikko on nyt vähän tylsempi kuin ennen, mutta kun se ennenkin oli aika tylsä, oli helppo vaihtaa se. Yleisön toiveet ovat minun lakini.
VastaaPoistaHeh, noille poiminnoillesi:-)
Hei Kirsti
VastaaPoistaMinun suosikkeja käännöskirjallisuudessa.
Rosamunde Pilcherilta olen lukenut muutaman kirjan ja pitänyt niistä. Myös Maeve Binchy on hyvä. ja muut hyvät käännöskirjallisuuden kirjat ja irkkuhömppä Kuten Keyes on hyvä.