tiistai 12. tammikuuta 2010

Miinuksella mennään

Saako valittaa? Kun nimittäin kirjoittaminen ei suju. Miten pitkään pitää jatkaa hankalan kässärin kanssa? En odota vastausta, koska tiedän, että sen kanssa pitää jatkaa katkeraan loppuun asti. Sinänsä yllättävää, että käsikirjoitusta on kasassa 137 liuskaa, vaikka työpäivieni saldo on useimmiten ollut negatiivinen. Tänäänkin aamulla aloittaessani käsikirjoitusta oli 140 liuskaa. Uurastuksen tulos on siis kolme liuskaa miinusta.

Mutta jossain välissä on ilmeisesti ollut pluspäiviäkin, koska tekstiä on kasassa noinkin paljon. Välillä tajuan, että olen yksinkertaisesti haukannut liian ison palan, ja se on katkera havainto. Sitten taas puren hammasta ja jatkan kuitenkin. Samalla olen alkanut taas pohdiskella kirkkotrilogiani kolmatta osaa. Tarkistin papereistani millaiseen työsuunnitelmaan Kordelinilta herahti neljä tuhatta. Alkoi senkin vuoksi puntit tutista, suunnitelmani on haastava. Joku on ollut luovalla päällä runoillessaan tuota hakemusta.

Share/Bookmark

10 kommenttia:

  1. Miinus kolme on mun mielestä erittäin hyvä päivän saavutus. Kill your darlings!

    VastaaPoista
  2. Ai pidät hyvänä saldona? Niin, muistan Torsti Lehtisenkin aikoinaan tiivistäneen omaelämäkerrallisen trilogiansa kolmeen lauseeseen, että sikäli.

    VastaaPoista
  3. Harrastelijakirjoittaja on kunnioituksesta mykkänä. Mi-mikä rivinväli? Montako liuskaa romaanisi keskimäärin ovat? Kauanko uurastat?

    VastaaPoista
  4. Hei anonyymi, riviväli 1,5, fontti 12 times new roman. Akuisten romaanini ovat keskimäärin 160-170 liuskaa, lasten, nuorten 60-120 liuskaa. Nyt olen tämän kanssa uurastanut, hetkinen, neljä kuukautta, ja vielä ei loppu häämötä. Mut kaikenlaista sählinkiä on tietty ollut välissä, eli joka päivä ei ole mennyt romaanin kimpussa.

    VastaaPoista
  5. Neljä kuukautta! Ystävä hyvä, meikäläistä pidetään nopeana, mutta en kyllä puolessa vuodessa nyhjäise pariasataa kelvollista liuskaa käsittelyineen kaikkineen. Pitkämielisyyttä ja tekstin makuuttamista; kyllähän sinä sen kokeneena kirjailijana tiedät;)
    Ja ennen kaikkea: uskoa itseesi!
    toivottelee Sivutie

    VastaaPoista
  6. Niin no joo, mulla on työprosessi yleensä edennyt eri tavalla. Olen ensin tehnyt aika nopeasti 200-300 liuskaa raakatekstiä ja sitten siitä lähtenyt muokkaamaan kokonaisuutta. Jokainen romaani on tullut tähän mennessä kirjoitettua 2-3 kertaa. En oikein tajua miksi tämä kirjoittaminen menee nyt näin.

    VastaaPoista
  7. Tänään löysin Valituskuoron YOuTubesta. Sopisiko se tunnelmiisi :)

    VastaaPoista
  8. Mielestäni määrä ei ratkaise, vaan laatu. Minulla on vajaan vuoden ollut tekeillä romaanikässäri, johon kirjoitin muutaman huonon luvun 2000-luvun alussa. Ekan version kässäristä tempaisin kolmessa kuukaudessa päivätyön ohessa, aikaa jäi illalla 2 - 4 tuntia ja viikonloppuisin usein muuta ohjelmaa. Mutta se jälki, se jälki....

    Nyt on herraties monesko kierros menossa. Tekstinkäsittelyn aikana ei oikeastaan voi puhua kirjoituskerroista, kun samaakin lukua tulee hiotuksi loputtomiin.

    Välillä iskee epätoivo: liikaa ainesosia enkä tunne riittävästi vierasta kulttuuria. Mutta sitten jatkan. Rakenne on koossa, mitta on romaaniksi sopiva ja jotkut luvut ovat ihan tuhtia tavaraa.

    Ja pakko ihmisellä on olla jotain mielekästä ei-niin-motivoivan päivätyön vastapainoksi. Päivätyön, jossa vain ollaan olevinaan niin niin asiantuntijaa, mutta mitään konkreettista ei tapahdu.

    VastaaPoista
  9. Siperiina, niin tietenkin, laatu ratkaisee. Itselläni vain on tähän asti ollut erilainen työtyyli. Olen yleensä tehnyt ensimmäsen version aika nopeasti, jättänyt sen lepäämään, sitten kirjoittanut alusta lähtien uudestaan. Siis en ole korjannut vanhaa, vaan kirjoittanut kaiken uudestaan, aivan kuin ennen vanhaan kirjoituskoneella. Tämän jälkeen olen voinut tehdä vielä kolmannenkin version, jota sitten vasta olen alkanut hioa. Mutta nyt näyttää siltä, että työtyylini on muuttunut, enkä tiedä mitä siitä pitäisi ajatella. Olen tehnyt töitä tämän kanssa pitkään, enkä pysty arvioimaan tekstin laatua. Olen tottunut arvioimaan oman tekstini laatua sen perusteella miltä sen kirjoittaminen on tuntunut. Nyt en pysty.

    VastaaPoista

Kerro mitä mielessä!