lauantai 19. maaliskuuta 2011

Tunnustan!


Sain Paulalta tunnustuksen. Kiitos! Tunnustukseen liittyi myös kysymyksiin vastaaminen.

Milloin aloitit blogin?

Kuusi vuotta sitten. Blogia ennen olin koukussa joihinkin keskustelupalstoihin, mutta niissä alaa vallannut vainoharha ajoi minut toteuttamaan nettiaddiktiota oman blogin turvallisessa huomassa. Muistan, että blogin perustamista jotkut keskustelupalstakollegat pitivät porukan pettämisenä.

Mistä kirjoitat? Mitä käsittelet?

Käsittelen minua, ja jonkin verran myös muita minua kiinnostavia aiheita. Olen siis juuri niin törppö narsisti kuin jotkut blogeihin vihamielisesti suhtautuvat tuntuvat ajattelevan bloggaajista.

Mikä tekee siitä erityisen?

En ole blogihistoriani aikana karttanut esittelemästä matalaotsaista puolta itsestäni. Olen myös suhteellisen vapautuneesti purkanut täällä kirjailijan ammattiin liittyviä **tutuksiani.

Mikä sai sinut aloittamaan blogin?

Halu dokumentoida ns. uraani. En nimittäin jaksa kovin säännöllisesti kirjoittaa päiväkirjaa vain itselleni. Olen tuulella käyvä, ilman palautetta pysähdyn. Alusta alkaen kontakti lukijoihin oli tärkeä. Olen kiinnostunut eri tavalla ajattelevista ihmisistä. Arvostan kaikenlaisia kommentteja. Yleensä blogiini tulevat kommentit ovat tietenkin hyvin myötäsukaisia ja ystävällisiä, ja se on tietenkin ihanaa, mutta minulle kelpaavat myös kriittiset kommentit jotka pyrkivät haastamaan minua. Mielestäni en ole kovin montaa kertaa polttanut päreitäni kommenttien vuoksi.

Mitä haluaisit muuttaa?
Ehkä haluaisin olla vähän kirjallisempi ja kultturellimpi, mutta minkäs teet, olen aikamoinen juntti. Mutta tosi hienoa, että juuri nyt minulla on jakaa teille kulttuuriaiheinen linkki. Porissa liikkuvien kannattaa käydä katsomassa Satakunnan museon näyttely Pori, kesä ja kaupunki. En tiedä johtuuko se vain valokuvasta taidemuotona, vai mistä, mutta 60 - luvulla ihmisillä näytti olevan jotenkin paljon enemmän aikaa ja mielenrauhaa kuin nykyään.

Share/Bookmark

4 kommenttia:

  1. Luin jo eilen vastauksesi mutta piti vielä vähän kerrata, oli tuollaista humoristisen itseieronista tekstiä, vähän haastavaa. Jännä yhdistelmä nuo tietyt asiat, saavat miettimään myös omalla kohdalla: "oman blogin turvallisessa huomassa", "käsittelen minua ja jonkin verran...", "halu dokumentoida ns. uraani", "olen tuulella käyvä", "ilman palautetta pysähdyn", "minulle kelpaavat kriittiset kommentit jotka pyrkivät haastamaan minua". Siteerasin nyt sinua, mutta siksi että minäkin nautin noista ilmauksista.

    En lakkaa ihmettelemästä, että jotkut ihmiset ovat jaksaneet vuosikausia pitää blogia. Se ilmeisesti vie mennessään ja alkaa elää omaa elämäänsä. Saas nähdä miten minun käy. Koko ajan on sellainen tunne, että ihme ettei ole tyssännyt koko homma, vois tyssätä kevytmielisti millon vaan, kun niin kevytmielisesti aloitinkin. Mut vielä ei oo kumminkaan tyssännyt.

    Kiitos vinkistä, jos menen Poriin täytyy mennä tuohon näyttelyyn.

    VastaaPoista
  2. Kyllä minulla on bloginpito ollut kausiluontoisesti aikamoista kivireen vetämistä, mutta jotenkin tuntuu ettei kannata lopettaa, kun on päässyt aika hyvään alkuun. Päämäärä on pitää blogia niin kauan kuin julkaisen kirjoja. Sitten kun se elämänvaihe päättyy, päättyy todennäköisesti bloggauskin.

    VastaaPoista
  3. Moni blogeja karsastava ei tunnu tajuavan tuota, että se on erilailla motivoivaa kuin kirjoittaa vihkoon päiväkirjaa. Ei tarvitse kirjoittaa ihan julkaisukelpoisesti, mutta joku ehkä kuitenkin lukee. Se on hauskaa.

    VastaaPoista
  4. Niinpä. Tuo vuorovaikutuksellisuus motivoi. Vuorovaikutuksen merkitys yleensä ymmärretään, mutta jos se tapahtuu netissä, niin sitten se onkin joidenkin mielestä paha juttu.

    VastaaPoista

Kerro mitä mielessä!