torstai 2. maaliskuuta 2017

Jerusalemin terveiset


Kalliomoskeija, Jerusalemin maamerkki
En oikein tiedä miten tämän sanoisin, joten sanon nyt vain näin. 
Kuulin matkallani aika monesta erilaisesta lähteestä saman viestin. Olkoonkin, että muslimeista suurin osa on rauhallisia kivoja ihmisiä niin kuin kaikki muutkin maailman ihmiset, niin monen imaamin suunnitelmissa on valloittaa Eurooppa nyt, kun se ei aikaisemmin onnistunut. Islamilaisessa maailmassa puhutaan avoimesti, että Eurooppa oksentaa kristinuskoa, syntyy tyhjiö, jonka islam täyttää. Ja kas, meillähän on jo Euroopassa taskuja, joissa noudatetaan shariaa, kuten tiedämme.
Jerusalemissa huomasin, että kirkot olivat eroituksetta auki kaikille. Oletpa muslimi, juutalainen tai hindu, tai et yhtään mitään, tai vaikka tulisieluinen taisteleva ateisti, mutta jos sinua kiinnostaa, voit mennä kirkkoon, istua alttarin edessä, ja räpsiä kuvia. Mutta moskeijaan et pääse kovin pitkälle, jos et ole muslimi. 
Jollakin tavalla näen tämän myös havaintoesimerkkinä siitä, että eivät uskonnot ole samanlaisia, vaikka se onkin aika suosittu väite, että olisivat. Ihmiset kyllä ovat samanlaisia kaikkialla. Ihminen ei muutu. Hän on tomua ja tuhkaa ja hänellä on kaipaava sielu. Mutta uskonnot ovat erilaisia ja ne kantavat erilaista maailmankuvaa ja pyrkivät erilaiseen maailmaan.
Oli pysähdyttävää jutella irakilaisten kanssa ja tajuta, että 1400-luvulla Irak oli vielä kristitty maa. 1700-luvulla puolet Irakista oli kristityillä. Saddamin aikoihin kristityt olivat pieni vähemmistö, mutta Saddam suojeli ja arvosti heitä, vaikka oli muslimi. Sitten Saddam tapettiin, syntyi Isis, Irakin kristittyjen nykyinen vaino alkoi. Oletan, ettei islamin levittäytyminen aikaisemmilla vuosisadoillakaan aivan kivuttomasti käynyt.
Nämä ihmiset joiden kanssa juttelin, ovat asuneet Suomessa pitkään ja integroituneet yhteiskuntaan. Se on ollut mahdollista, koska heillä on jo alunperin ollut samanlaiset arvot kuin Suomessa. Näin he siis kokivat.
Ystävystyin myös indonesialaisen Dubain kautta Suomeen muuttaneen tyypin kanssa, joka on nyt viimein saanut Suomen passin ja äänioikeuden ja se tuli selväksi, että punavihreää maailmoja syleilevää politiikkaa hän ei tule kannattamaan.
No mitä opin matkastani. Ainakin se muutti minut. Ja nyrjäytti näkökulmani. Jerusalem on eräänlainen tulivuori, josta purkautuu laavaa. Tulivuorten rinteet voivat olla hedelmällisä, taata kasvua monenlaisille ilmiöille, mutta jos tulivuori alkaa tosissaan purkautua, niin apokalypsi siitä on seurauksena.




Share/Bookmark

2 kommenttia:

  1. Muistaakseni islamissa on sellainen ajatus, että kaikki uskonnot ovat lähtöisin islamista. Se on siis hieman erilainen tapa ilmaista se mitä uskonnoissa tyypillisesti on, että se oma uskonto on paras ja ainoa oikea valinta uskontojen supermarketissa. Päällimmäisenä kuitenkin tulee mieleen jutustasi, miten helppoa onkaan tuomita. Maailma saattaisi tosiaan olla monella tavalla parempi, jos Husseinia ei olisi tapettu. Tai kuka sen tietää miten asiat olisivat, jos Putinia ei olisi? Tarvitsi Suomikin oman aurinkokuninkaansa. Mistä senkään tietää mitä Trump lopulta tuo? Asiat, syyt ja seuraussuhteet eivät ole sama asia kuin miltä itsestä tuntuu ja minkä Facebookissa kertoo. Pohjimmainen ongelma on, ettei ihminen ole kovinkaan korkeatasoinen olio.

    VastaaPoista
  2. Asiat pitää aina tulkita. Aina on jokin tulkintakehys, josta käsin asioita tarkastellaan, meillä jokaisella. Edes ajallinen etäisyys ei oikeastaan tuo mitään lopullista selvyyttä siihen mitä oikeastaan tapahtui ja mikä merkitys tapahtumilla on, jos ajatellaan ihmiskunnan kokonaisuutta. Ihminen ei ehkä ole kovin korkeatasoinen olio, mutta kukin meistä on kuitenkin ns. kutsuttu etsimään totuutta.

    VastaaPoista

Kerro mitä mielessä!